EBMeDS-päätöksentukea suoraan Acutesta

EBMeDS on Kustannus Oy Duodecimin kehittämä kliinisen päätöksentuen palvelu, joka yhdistää potilaan tilaa kuvaavat, sähköiseen potilaskertomukseen tallennetut tiedot lääketieteelliseen tietoon tuottaen käyttäjälleen potilaskohtaisesti räätälöityjä toimintaohjeita. Palvelu hakee datan suoraan Acutesta.

EBMeDS-nimi tulee termistä “lääketieteelliseen näyttöön perustuva sähköinen päätöksentuki” (Evidence-Based Medicine electronic Decision Support). Se hakee potilaan kliiniset tiedot, kuten diagnoositiedot, laboratoriotulokset ja lääkityksen, suoraan Acutesta ja tekee analyysin. Näiden tietojen perusteella palvelu voi tuottaa erilaisia huomautuksia tai linkkejä luotettaviin tiedonlähteisiin.

– Tyypillisesti EBMeDS antaa eriasteisia muistutuksia tai suosituksia, kuinka potilaan hoidossa esimerkiksi kannattaisi edetä, kertoo Duodecimin lääkäriasiantuntija Peter Nyberg.

Toinen merkittävä tapa käyttää järjestelmää on hyödyntää sen keräämää dataa ja sijoittaa se johonkin uuteen ympäristöön.

– Riskilaskurit on tästä mainio esimerkki. Potilaan tietoja ei tarvitse erikseen syöttää manuaalisesti riskilaskuriin, vaan ne voi noutaa EBMeDS:istä. Tämä on ollut erittäin suosittu toiminnallisuus käyttäjien keskuudessa. Esimerkiksi eräässä THL:n riskilaskurissa huomattiin, että sen käyttöaste parani huomattavasti, kun tiedot oli mahdollista siirtää sinne tällä tavoin.

Riskilaskurien käyttöaste parani huomattavasti, kun potilaan tiedot pystyi hakea suoraa EBMeDS:istä.

EBMeDS:illä luo myös potilaan diagnoosien perusteella linkkikirjastoja Terveysportti-portaalin aineistoihin, esimerkiksihoitosuosituksiin, laskureihin ja interaktiivisiin lähetteisiin.

– Parhaillaan palveluun kehitetään myös raportointiominaisuutta, jolla voi tutkiskella esimerkiksi hoidon laatua. Myös terveyshyödyn arviointi tulee pian uutena ominaisuutena. EBMeDS etsii potilaan tietojen perusteella, mitä hoitomenetelmää voisi vielä käyttää, mitä ei vielä ole käytetty tai mitä uutta lääkettä kokeilla. Se myös pisteyttää uudet menetelmät tärkeysjärjestykseen ja auttaa sekä ammattilaista että potilasta valitsemaan niistä sen muodon, joka olisi potilaalle paras, Nyberg kertoo.

Hallitsee käsittämätöntä tietomäärää lääkkeistä

Duodecimin Terveysporttiin on kerätty vuosien aikana merkittävä määrä tietoa esimerkiksi eri lääkkeiden yhteisvaikutuksista, lääkkeiden käytöstä raskauden aikana sekä lääketietokantaa – oikeastaan kaikki tieto, mikä kokonaislääkityksestä tutkittavissa on.

– Tietokannat ovat laajalti käytössä, mutta ongelma on siinä, että erilaisiin tietokantoihin on joutunut syöttämään paljon tietoja käsin. EBMeDS:in avulla kunkin potilaan tiedot voi lukea suoraan potilastietojärjestelmästä ja kun se synkronoituu näiden tietojen kanssa, päästään niin sanotusti suoraan asiaan. Tämä lääkityksen kokonaisarvio -toiminto on ollut hyvin suosittu ja sitä on kiitelty kovasti, Nyberg sanoo.

Pelkästään datan keräämiseen menisi manuaalisesti kolmekin tuntia. EBMeDS hakee tiedot ja tekee analyysin kahdessa sekunnissa. Kaikkiaan järjestelmässä on yli 45 000 eri palautetta, kuten linkkejä, hoitosuosituksia tai muistutteita. Ihminen ei mitenkään pystyisi hallitsemaantällaista tietomäärää, joten EBMeDS:istä on hoidossa merkittävä apu etenkin potilaalle.

EBMeDS hakee tiedot ja tekee analyysin kahdessa sekunnissa. Manuaalisesti tähän menisi kolme tuntia.

Potilasturvallisuus paranee

EBMeDS lisää potilasturvallisuutta etenkin tilanteissa, joissa potilaalla on paljon sairauksia ja lääkkeitä.

– Mitä monimutkaisempaa potilastieto on, sitä hankalampi ihmisen on sitä hallita. Järjestelmä huomauttaa, jos ollaan esimerkiksi tekemässä jotain kuvantamista tai tutkimusta liian lyhyellä aikavälillä. Menetelmän avulla on myös tutkittu, kuinka paljon sairastavien potilaiden lääkitystä voidaan turvallisesti vähentää. Kaikella tällä on kansantaloudellinenkin merkitys, Nyberg toteaa.

Meneillään on myös niin sanottu ODA-hanke, jossa kehitetään oirearviointilomakkeita.

– Näissä kansalainen itse vastaa tiettyihin kysymyksiin ja järjestelmä päättelee vastausten perusteella, hoituuko vaiva itsestään, itsehoitoa tukevilla ohjeilla vai vaatiiko se vastaanottokäyntiä.

EBMEDS-palvelua käytetään myös eräissä kansainvälisissä potilastietojärjestelmissä, mm. Belgiassa ja Italiassa. EBMeDS on myös ollut tutkimuskäytössä mm. Saksassa, Itävallassa, Englannissa ja Skotlannissa. Noin puolet suomalaisista lääkäreistä jo käyttää palvelua.

Löydät EBMeDSin Acute Marketista.