11 toukokuuta 2020

Etäpalveluiden parhaat käytännöt terapiatyössä

Nina Leppäniemi
Naamakuva+ST_muokattu.jpg

Koronapandemia pakotti terveydenhuollon ammattilaiset etävastaanottoihin. Selvitimme, mitkä ovat etäpalveluiden parhaat käytännöt terapiatyössä. Asiantuntijana terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti Sami Tarnanen MoveDocilta.

Etävastaanoton käyttö terapiatyössä on nyt todennäköisesti yleisempää kuin koskaan aiemmin. On kuitenkin hyvä muistaa, että etäpalvelut voivat olla paljon muutakin kuin pelkkä vastaanottokäynnin toteutus etäyhteyden avulla.

– Etäpalveluissa asiakkaasta tulee aktiivinen tiedon tuottaja. Esimerkiksi sensoreiden ja aktiivisuusmittareiden avulla kerätty tieto on mahdollista siirtää suoraan terapeutin nähtäväksi. Tällä tavoin terapeutin ymmärrys asiakkaan arjesta lisääntyy ja terapiaprosessiin liittyvä päätöksenteko helpottuu, luonnehtii Tarnanen.

Digitaalisuus monipuolistaa palveluja

Etäpalvelut eivät korvaa perinteisiä toimintamalleja, vaan monipuolistavat niitä. Etäpalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia asiakkaan ja terapeutin väliseen yhteydenpitoon. Viestipalvelut mahdollistavat kommunikoinnin myös vastaanottokäyntien välillä, jolloin terapian toteutuksen aika- ja paikkariippuvuus häviävät.

– Asiakkaalle annettavan informaation, tehtävien ja harjoitusohjeiden jakaminen voidaan toteuttaa juuri kyseiselle henkilölle sopivalla tavalla. Jollekin asiakkaalle se voi tarkoittaa äänimuodossa jaettavaa materiaalia, toiselle puolestaan videoita, animaatioita tai vaikkapa verkkokoulutusratkaisujen hyödyntämistä, luettelee Tarnanen.

Etäpalvelut eivät korvaa perinteisiä toimintamalleja, vaan monipuolistavat niitä.

Sähköiset lomakkeet helpottavat terapeutin työtä asiakkaan alkutilanteen kartoittamisessa ja terapian seurannan toteuttamisessa. Systemaattisesti toteutettua tiedonkeruuta voidaan hyödyntää niin asiakkaan saaman palvelun laadun parantamisessa kuin terapeutin osaamisen ja terapiayrityksen toimintamallien kehittämisessä.

Tietoturvallisuuden merkitys korostuu etäpalveluiden käyttöönoton myötä. Tarnasen mukaan myös asiakkaat kokevat sen erittäin tärkeäksi.

– Tiedonsiirrossa ja palveluiden etänä toteuttamisessa tietoturvallisuudesta ei voida tinkiä missään olosuhteissa.

Tutkimustieto puhuu etäpalveluiden puolesta

Etävastaanotto on ensimmäinen askel terapia-alojen digiaikaan siirtymiselle. Toimintatapojen muutokset kannattaa tehdä asteittain. Erilaiset teknologiset ratkaisut eivät kuitenkaan saa ohjata muutosprosessia. Toteutuksessa on aina edettävä asiakaslähtöisesti.

– On hyvä tiedostaa, etteivät kaikki asiakkaat välttämättä ole valmiita tai kykeneviä etäpalveluiden käyttöön. Myös terapeutin negatiivinen suhtautuminen etäpalveluita kohtaan voi muodostua esteeksi asiakkaan pääsylle näiden palveluiden piiriin, Tarnanen huomauttaa.

Lisääntyvä tieto kasvattaa terapeutin ymmärrystä asiakkaan arjesta ja helpottaa terapiaprosessiin liittyvää päätöksentekoa.

Terapia-alojen tulevaisuus vaikuttaa mielenkiintoiselta. Aika näyttää, millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi ohjelmistopohjaiset kuntoutusmuodot ja virtuaalitodellisuus tulevat tarjoamaan. Kaikki uusi ja kiinnostava ei välttämättä ole vaikuttavaa. On tarkkaan seurattava, mitä tieteellinen tutkimus kertoo etäpalveluiden vaikuttavuudesta.

Tarnasen mukaan tämänhetkinen tutkimustieto kuitenkin näyttää vihreää valoa teknologian hyödyntämiselle terapiatyössä.

– Nyt tarvitaan rohkeutta uusien toimintatapojen käyttöönotossa ja kehittämisessä!

Back