Järjestödigi-kartoitus selvittää vuosittain suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kartoitus on kehitetty ja toteutettu Avoine Oy:n, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Viestintä-Piritta Oy:n yhteistyönä. Toivomme, että löydät kartoituksen tuloksista näkökulmia ja ideoita oman järjestösi toimintaan - tämä on yksi tärkeimmistä tavoitteista tätä työtä tehdessämme.
Järjestöt elävät samojen digitalisaatiokehityksen mahdollisuuksien ja haasteiden keskellä kuin kaikki muutkin organisaatiot. Järjestödigi-kartoituksella halutaan selvittää, miltä digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median käytön tila ja kehityskulku suomalaisissa järjestöissä näyttää. Kartoitukseen osallistui 479 suomalaisten järjestöjen edustajaa.
Järjestöissä digitalisaatiolla haetaan toiminnan tehostamista ja uusien toimintamahdollisuuksien löytymistä ja kehittämistä. Digitalisaatio on paljon muutakin kuin teknologiaa. Kyse on pitkälti kulttuurin muutoksesta, jotta emme päädy ainoastaan korvaamaan nykyisiä toimintatapoja digitaalisilla.
Digitaalisen kehityksen välttämättömyys ja sen tuomat mahdollisuudet hahmotetaan selkeästi suomalaisissa järjestöissä. Järjestöjen digikehitystä hidastaa kuitenkin vuodesta toiseen pula taloudellisista resursseista. Myös henkilöresurssit ja siihen linkittyvä mahdollinen osaamisvaje jarruttavat monen järjestön digitalisoitumista. Asenteiden muutos digitalisoitumista kohtaan on tulosten perusteella muuttumassa myönteisemmäksi myös vanhemman ikäluokan keskuudessa.
Samaan aikaan järjestöjen viestintäsuunnitelmien sekä some- ja digitalisaatiostrategioiden määrä on kasvanut viime vuodesta. Suunnitelmallinen digitaalisten palveluiden käyttö säästää lopulta aikaa ja rahaa, mutta kaikki eivät ole päässeet aloittamisen vaikeudesta yli. Järjestöjen onnistumistarinat todistavat, että pienelläkin panostuksella voi saada aikaan merkittäviä muutoksia ja uutta tuulta järjestön toimintaan.
Digitaalisten palveluiden hyödyt, kuten ajan ja rahan säästyminen sekä virheiden väheneminen, nähdään vahvasti myös jäsenyyksien hallinnassa ja taloushallinnossa. 67 % järjestöistä kertoo käyttävänsä varsinaista jäsenrekisteriohjelmaa. Kun sähköiseen jäsenrekisteriin yhdistetään jäsensivut, joita on jopa 40 %:lla järjestöistä ja jäsenille tarjotaan mahdollisuus päivittää omia tietojaan suoraan verkossa, on käsissä jo melko tehokas paketti.
Järjestöissä osaamisen merkitys tunnistetaan. Kolmasosalle osaaminen ja sen puuttuminen näyttäytyy hidasteena digitaalisten ratkaisujen käyttöotolle. Osaamista tarkasteltiin kahdeksallatoista eri osa-alueella. Digitaaliset perustyövälineet ovat valtaosassa järjestöjä hyvin hallussa.
Osaamista kaivataan tällä hetkellä mm. somen käyttöön, datan hyödyntämiseen, videoiden tuottamiseen ja verkkotyöskentelyyn. Osaamiskysymys koskettaa myös jäsenistöä. Jos jäsenistön digitaidot ovat suhteellisen vaatimattomat, eivät kaikki digitaaliset ratkaisut tavoita ja palvele heitä.
Oppilaitokset, yritykset ja järjestöt voivat myöntää osaamismerkkejä, joilla mm. järjestötoiminnan yhteydessä kartutettua osaamista voidaan tuoda näkyväksi ja hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Osoittautui, että osaamismerkit ovat valtaosalle vielä uusi asia.
Jotkut ovat vielä huolissaan muun muassa kohtaamisten vähenemisestä digitalisaation myötä, kun taas toiset ovat oivaltaneet esimerkiksi sosiaalisen median tehokkaana kanavana löytää uusia ihmisiä mukaan järjestön toimintaan ja tapahtumiin. Sosiaalinen media onkin todettu järjestöissä elintärkeäksi tiedotus- ja markkinointikanavaksi.
Jopa 81 % järjestöistä kertoi onnistuneensa sosiaalisen median avulla jossakin tavoitellussa asiassa. Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin myös kääntöpuoli. Järjestöt kertovat haasteista vastuunjakoon, osaamiseen ja ihmisten tavoittamiseen liittyen. Lisäksi sosiaalista mediaa viestinnässään hyödyntävien järjestöjohtajien määrä on vähentynyt jopa 20:llä prosenttiyksiköllä viime vuodesta.
Sähköinen viestintä on tullut olennaiseksi osaksi jokaisen järjestön arkea ja tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että monet järjestöt ovat löytäneet itselleen sopivimmat kanavat ja tavat viestiä. Myös sosiaalisen median tulevaisuus järjestökentällä näyttää valoisalta: vastaajat uskovat, että asenteiden, osaamisen ja tekniikan kehittyessä sosiaalisen median käyttö nousee uudelle tasolle lähivuosien aikana.
Kartoituksen tulokset kokonaisuudessaan löydät osoitteesta https://www.jarjestodigi.fi/tulokset/2019/